Tunteet heittää häränpyllyä ihan päivittäin. Olen äärettömän onnellinen ja sit toisessa hetkessä pelottaa mielettömästi ja onnellisuus on tipotiessään. Voikun voisi vaan nauttia olostaan. Varsinkin voin ihan hyvin. siis noin niinku oireitten suunnalta. Muutamille ystäville olemme rohjenneet uutisen jo kertoa, mutta vain muutamalle. Pelottaa että jos asian tuo ns. julkisuuteen jotain pahaa tapahtuu... Tänään oli pikäynti eka neuvolassa ja sen jälkeen eka käynti lääkärillä. Hohhoh. Tarkoituksena oli ensinnäkin varmistaa että kilppariarvot on kohdillaan. Jos en olisi niistä kysynyt, eipä se lääkäri olisi edes niitä katsonut. Terkka oli kovin huolissaan tipahtaneesta hb:stäni, joka siis oli 103, mutta siihenkään lääkäri ei kiinnittänyt mitään huomiota. Kerroin myös että muutaman viimisen viikon takareidessäni/pakarassa on todella kipeää vihlontaa. Kysyin voisiko joku hermo painaa ja se aiheuttaa tämän kipeän vihlonnan. Siihenkin lääkäri totesi vain että vielä ei raskaus voi aiheuttaa tuollaista. Se siitä sitten, siinäpä sitten vihloo. Olin vain entistä ärsyyntyneempi lääkärissä käynnin jälkeen. Onneksi ei kovin usein tarvitse kyseisellä lääkärillä asioida.