tiistai 20. joulukuuta 2011

joka ainoa oire on on hävinnyt. Ei enää tissikipua, ei pahointia, ei väsymystä.
oliko se siinä sitten?

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

ääretön väsymys, kipeät rinnat ja kuvottava olo, joko uskon että olen raskaana? hieman omassa uskossa siihen asiaan on vielä puutteita.  Viime viikolla mietin että pitäisikö käydä ostamassa raskaustesti ja tehdä vielä yksi, varmuuden vuoksi.  Apteekissa ollessani hipelöin testiä, mutta lopulta päätin että testin ostaminen on turhaa. Olenhan niitä tehnyt niitä jo kolme, eikä niiden tekemisen jälkeen ole ollut pahempia vatsakipuja eikä verta ole tullut. Miksi siis pitäisi tehdä vielä yksi??

Töissä haisevan asiakkaan asioidessa luonani, oksennus nousi kurkkuun, nyt telkkaria katsoessa itken vuolaammin kuin koskaan.

mieli ei silti anna olla iloinen näistä oireista.

Olisimpia niitä, jotka tulevat raskaaksi jo katseesta, tekevät raskaustestin joskus jo pitkällä ollessaan, eivätkä pahemmin ajattele sitä mahdollisuutta että raskaus  menee kesken. Miksi en ole sellainen, mutta joudun niitä töissäni kohtaamaan viikottain.

ahdistaa. pelottaa.

torstai 8. joulukuuta 2011

soittelin polille ja sinne ajan sain tammikuun alkuun. Miehen mielestä aikaa joutuu odottamaan ihan älyttömän kauan. Niin kumpikohan meistä on malttamattomampi :D Ajan saamiseen vaikutti varmaan se että poli on joulutauolla viikot 51 ja 52

En uskalla vieläkään uskoa että olen oikeasti raskaana, jokainen vessareissu on tuskainen kokemus, koska joka kerran odotan pelkään että nyt sitten tulee verta ja se oli siinä. Noh toistaiseksi ei siis ole  tullut, eli kaikki hyvin. Ei pitäisi tälläin manata, mutta mieli on kummallinen eikä sitä vain pysty olemaan miettimättä asiaa.

Mistäköhän se lasketaan, mikä viikko on menossa.  Viimeisesti kuukautisista tuskin kannattaa laskea, koska ne oli silloin joskus. Onko hedelmöittyminen tapahtunut punktiopäivänä vai lasketaan hedelmöittyminen siirtopäivästä? tai no onko sillä oikeastaan väliä. Eiköhän sitä sitten saa tietää kun pääsee sinne lääkäriin...

EDIT: jaa kai sen voiskin laskea viimeisistä kuukausista, kun ei niistä nyt niin kovin pitkä aika ollutkaan.  Laskureihin ei tosin kai kannata laittaa normaalia kiertoni pituutta kun se ei taida nyt pitää paikkaansa.

maanantai 5. joulukuuta 2011

voe mahoton. Takana kolme raskaustestiä ja jokainen on näyttänyt positiivistä :) Ensimmäisen testin kuvittelin olevan rikki, koska siihen tuli ylimääräinen viiva. Toisessa testissä uskoin todeksi asian, mutta silti piti vielä tehdä yksi testi. Vihdoinkin.

En uskalla olla vielä onnellinen. Mutta nyt mieli on jo positiivinen, se voi siis olla mahdollista että tulen raskaaksi.

Keskiviikkona ajattelin soitella polille tuloksista ja katsotaan miten tämä sitten lähtee tästä etenemään.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Oon miettinyt että onko lapsi erilainen jos se tulee ns. luomuna tai hoidoilla? Minä en itse koe hoidoilla saatua lasta mitenkään huonommaksi. En edes silloin kun olin itse autuaan tietämätön omista ongelmista. Monia blogeja lukiessa on vaan jotenkin tullut sellainen tunne, että on huono ihminen jos lapsi tuotetaan maailmaan hoidoilla. Miksi? Kyseessä on kuitenkin oma lapsi, jota varmasti rakastetaan on se sitten saatu aikaiseksi tavallisilla sänkypuuhilla tai lääkärien avustuksella.

himottaisi tehdä jo rtesti.

maanantai 21. marraskuuta 2011

piinailut alkakoon. Alkio siirretty ja pakkaseenkin saatiin tavaraa, hyvä niin. Koska jos tästä ei tärppää niin ei sitten heti tarvitse kokea tuota kaikkea tuskaa, jonka punktio toi tulleessaan.

Jännitin ihan hirmuisesti koko juttua, vaikka tieson että se ei satu, mutta ehkä enemmän jännitti se, onko soluista kasvanut mitään ja onneksi niistä oli. Labratäti totesi että todella huippuluokkaista laatua. Mahtoikohan van piristää, mutta oli se kiva kuulla :)

Polilla olivat keksineet työnimenkin, ettei sitten tartte vanhempien tressata, nimen keksimisessä :D aika hauska.

nyt vaan peukut ja mieluusti varpaatkin pystyy, notta tästä jotain tulis :)

lauantai 19. marraskuuta 2011

ehkä elämäni kamalin päivä, kivut ovat olleet sietämättömät. Soitinkin jo päivystykseen että mitä teen, neuvoivat ottamaan pancodia, jos sellaista on ja laittamaan kaurapussin mahan päälle. Tein työtä käskettyä ja onneksi helpotti, ennen seuraavaa kipua.

En tykkää panacodista, koska se saa pääni sekaisin, mutta tänään pään sekaisinmeno ei ole haitannut yhtään. Otan mieluummin sen kuin kivun.

Maanantai jännittää, vaikka sinästä alkion siirron pitäisi olla iisijuttu. Mutta siitä alkaa se kahden viikon piina, miten sen kestänkään.

torstai 17. marraskuuta 2011

Hammasharja auttaa nopeasti raskaaksi. Tämmöinen otsikko komeili kuntoplussan sivuilla. Joopajoo. nyt rupeankin pitämään päivittäin hammasharjaa suussa, montatuntia, josko sitten yhtäkkiä pamahtaisi paksuksi....

Eilen oltiin punktiossa, itse toimenpide ei nyt niin kovin kamala ollut, kamalampi oli kanyylin laittaminen. Hoitaja ei saanut laitettua ja lääkärilläkin oli suuria vaikeuksia, nyt on sitten molemmat kädet täynnä mustelmia, koska vasta 8 kerta onnistui.  Soluja tuli monta, 22kpl. uh. en yhtään ihmettele että olo oli hieman tukala. Perjantain ultra näytti että 15 olisi tuloillaan, loput oli sitten ottanut kirin viikonloppuna. Noh sitähän en tiedä kuinka moni on noista käyttökelpoinen.

Nyt olo ei ole hyvä, mutta ei mikään kovin huonokaan. Paljon olen koittanut juoda, mutta tuntuu että juomisestakin tulee etova olo. Hieman mahaa turvottaa, mutta en ole siitä ollut lääkäriin yhteydessä, toivottavasti ei tästä pahemmaksi mene.

perjantai 11. marraskuuta 2011

:) päivää liian aikainen pistäminen ei haitannut yhtään.  Mitään vahinkoa ei siit tullut, paitsi toki rahallisesti, koska nyt joutui ostamaan yhden piikin lisää.  oli ihanaa kun lääkäri sanoi että erehdykset on inhimillisä, niitä sattuu kaikille.

muutenkin kaikki hyvin, 15 follia siellä köllötteli ja muutenkin kaikki oli hyvin. Nyt jännittäen odotellaan keskiviikkoa, kuinkahan siitä punktiosta oikeen selvitään. Hyvin varmaan. Kyllä se hieman pelottaa/jännittää, mutta toisaalta eiköhän minulla ole oikeus sitä hieman jännittääkin, kuitenkin nyt on eka kerta.

Orgalutran piikki aiheuttaa pienen ihoreaktion ja muutenkin se on jotenkin inhottava piikki, mutta onneksi on tuota repertuaaria mihin sen voi lykätä, saa otettua kunnon otteen tuosta mahamakkarasta, joten saa vähä helpommin sen siihen lykättyä.

Nyt voin hyvillä mielin ruveta viettämään viikonloppua, rentoutua. Sallin itselleni myös saunasiiderin, koska toivomus olisi tietenkin että ensiviikon jälkeen ei sellaista saisi nauttia ( itse kiellän).

torstai 10. marraskuuta 2011

itkupotkuraivari, sen tuleminen oli tänään kyllä niin lähellä.  Mokasin eilen ja tänään soitin polille asiasta, soiton jälkeen ei todellakaan jäänyt hyvä mieli.

Kohti IVFää mennään siis kovaa vauhtia, puregon pistoksia on jo piikitelty ja tänään olisi pitänyt aloittaa orgalutran, mutta pistinkin sen jo vahingossa eilen, koska elin eilisen päivän ihan torstaina. Melkoisen paljon otti päähän kun tajusin että olin mokannut ja sitten vielä mielen valtasi epätoivo, pilasinko nyt koko jutun. Lääkkeen ohjeista luin että yleensä pistokset aloitetaan 5. tai 6. päivä ja minulla kuitenkin oli jo 7.päivä menossa, joten sillä sain itsene ehtoolla rauhoitettua. Noh polille soitetettua jäi kuitenkin tunne että pahasti oon mokannut, lisäksi jouduin vielä tankkaamalla tankkaamaan että mitä minun nyt pitää tehdä, hoitaja toikaisi "onhan sun se nyt pistettävä sitten tänäänkin kun oot kerran sen menny ny jo aloittaan, eikö sulla oo sit enää piikkejä vai mikä on?", hei, jos olisin tienny ton, niin en kai olis sinne edes soittanut. muutenkin se hoitaja puhisi ja puhkui siellä puhelimessa että jäipä hyvä fiilis tuosta puhelusta. Noh, mulla on onneks huomena ultra, kahtotaan si kuinka pahasti on tullut mokattua.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Sen verran jäi vaivaamaan että ennen kuutta pöräytin kauppaan ja hain sit kuitenkin testin ja nyt se on si myös tehty. Tulos ei yhtään yllättänyt, yksi punainen viiva se sieltä pällisteli. No nyt on tehty ja voin sit vaan rauhassa odotella....
Tänään kaupassa ollessani päätin että teen nyt sit kuitenkin rtestin, vaikka aluksi ajattelin että en tee. Marssin hyllylle, jossa kuvittelin olevan testejä, mutta kuinka ollakkaan eipä testejä näkynyt missään.  Olin kuitenkin niin laiskalla päällä etten lähtenyt toiseen kauppaan tai apteekkiin testia hakemaan, joten sen tekeminen jäi sitten ainakin tältä päivältä.

Vatsa on ollut kyllä nyt siihen malliin kipeä, jotta voisi kuvitella kuukautisten alkavankin jo tässä piakkoin. Maanantaina nyt kuitenkaan tuskin kannattaa soittaa polille ja kysyä ohjeita, testi täytyisi kuitenkin tehdä ennen soittoa.

Jos kuukautiset olisivat suvainneet alkaa silloin kuin niitten piti, oltaisiin jo pitkällä piikityksissä, nyt niitä en sitten ole vielä edes päässyt aloittamaan. hmph.

Mietin että täksi päiväksi pitää kyllä keksiä itselle jotain tekemistä, jotta saan ajatukset pois koko asiasta. Ostin siis kaupasta maalia, joten voin toteuttaa jo jonkin aikaa suunnitelmissa olleen sängynpäädyn maalauksen. Nyt pitäisi ottaa vain hiomapaperi esiin ja ruveta rikkomaan vanhaa maalinpintaa, jotta uuden maalin saisi vedettyä päälle.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Olen pohdiskellut tänään että pitäisikö varmuuden vuoksi tehdä rtesti, koska kuukautiset eivät edelleenkään ole alkaneet. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että en halua, ei kiinnosta nähdä tikussa sitä yhtä viivaa.

Kun viimeksi käytiin polilla, lääkäri oli kyllä aika selkeesti sitä mieltä että ovista ei ole tapahtunut, joten eikö silloin ole myös aika mahottomuus että oisin ees raskaana.

Täytyy varmaan maanantaina soittaa polille ja tiedustella että mitäs nyt.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

hmm, kuukautisia ei kuulu vaikka terolutit on lopetettu aikaa sitten, tai no, vika tabletti otettu viikko sitten, mut siis joo yleensä ovat alkaneet jo tässä vaiheessa. Hittoako ne viivyttelevät nyt kun niiden pitäisi alkaa. 

Kävin myös apteekista ostamassa jo pregnylin puregonin, olin jotenkin katsonut hinnan väärin ja ajattelin että nyt tuli katto täyteen, no eipä tullut ja vielä pitää ostaa 130 egelle jotta se olisi täynnä. Empä siis kovin kauaa saa iloita halvemmista lääkkeistä, kun nyt jo eletään loppuvuotta. Ja toki ens vuoden puolellahan en haluisia edes päästä iloitsemaan lääkekaton täyttymisestä.

Kilpirauhaskokeissa kävin tässä jokin aika sitten, mutta unohdin kysyä miltä tulokset näytti. Väsymys painaa edelleen, joten mahtaako edelleenkään olla annostus ihan kohdillaan. Toki mietin jossain vaiheessa sitäkin että mahtaako väsymys edes enää johtua siitä, vai imeekö työ taas vaan kaikki voimat?? tiedä sitä sitten...

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Eilen käytiin polilla kuulemassa jatkosuunnitelmat. Mukaan lähti reseptit teroluteille ja puregonille. Mahdollinen IFV voikin olla jo suunniteltua aikaisemmin, no ehkä viikon, mut kuitenkin.
IVF:ään lähdetään siis lääkityksellä puregon+orgalutran. Jälkimmäiseen lääkkeeseen en olekkaan vielä missään törmännyt ja enpä uskaltanut vielä edes googlettaa että mikä se on. Puregoni aloitetaan pienellä annoksella 125 yksikkö, jottei rakkuloita kehittyisi liikaa.

JOtenkin jännittää ihan hirveästi jo nyt vaikka aikaahan tässä on vaikka millä mitalla ennen punktioo. mitenköhän jännityksen saisi pois?

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

I Believe

http://www.youtube.com/watch?v=b10OQ0qPT9A
Kotona ollessa on ihan liian paljon aikaa selailla netissä kaikenmaailman sivuja. Oon nyt tullut siihen tulokseen että minulta pitäisi estää netissä käynti päivisin.  Tai ainakin kaikenmaailman keskustelupalstat pitäisi sulkea päiväksi, niitä lukemalla ei saa itselleen kuin pahan mielen.

Lisäksi olen googlen avulla tehnyt itselleni vaikka mitä diagnooseja. Yhtäkään en todennäköisesti oikeasti sairasta. Jotenkin hassu tämä internetin ihmeellinen maailma. Mitenköhän sitä pärjäsi ennen ilman nettiä. Joutui menämään ihan lääkäriin saadakseen itselleen diagnoosin, yleensä oikean sellaisen.

Tiedostan kyllä mistä tämä surffailu johtuu, maanantaina on taas polille aika, huomaan itsestäni kun poli käynnit alkavat minulle realisoituu taas tieto että me todellakin yritämme tehdä lasta, yrittäminen on aika raskasta. Haluaisin palata siihen aikaan, kun aloimme suunnittelemaan että voisi olla lapsen aika, silloin emme yrittäneet ja asia ei pahemmin pyörinyt mielessä, paitsi silloin kun teki testiä, kun kuukautiset eivät olleet taaskaan alkaneet vähään aikaan. Se oli hyvää aikaa se.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Polille ilmoitettu että eipä onnannut taaskaan. Puhelimessa oli mitä ihanin hoitaja. Hoitajan ensimmäinen kommetti oli että voi ei, onpa kyllä todella harmillista ja seuraavaksi kysyi vointiani. Kyllä siis julkisella puolellakin ollaan kiinnostuneita voinnista, tai ainakin jotkut työntekijöistä ovat.

No nyt on sit kuitenkin varattu aika IVF-suunnitteluun, askel eteenpäin siis. Nyt sitten odotellaan ensin lokuun alkua ja seuraavaksi odotellaan marraskuun puoltaväliä. Toivotaan että odottavan aika ei olisi kovin pitkä.
Toki töissä on lokakuun loppu/marraskuun alku tulee olemaan aika hetkistä aikaa ohjelmiston vaihtumisen vuoksi, ehkäpä siinä kiireessä ei kerkee näitä asioita paljoa miettimään...

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Se tunne, kun tietää että raskaus ei taaskaan alkanut. Tunne on ihan käsittämätön, jokakerta yhtä paha.
Taas uuteen yritykseen on matkattava, joka kerta toivoo että tämä olisi se viimeinen, voisiko edes kerran onnistua.

Katkeruus muiden onnistumisia kohtaan kohenee kokoajan, miksi he mutta me ei. Käsittämätöntä.
Sitä tietää että toisen onni ei ole meiltä pois, mutta silti se kirpaisee.

Pitäisi soittaa polille ja kertoa että inte gravid. Sitä ennen pitää kuitenkin koota ajatukset, ehkä soitan perjantaina. Pitää varata aika IVF-suunnitteluun, pelottaa.

lauantai 17. syyskuuta 2011

flunssa, tuo ei toivottu vieras tähän hetkeen. En haluaisi olla kipeä, enkä oikeen jaksaisi olla kipeä. Sairastaminen on yllättävän rankkaa puuhaa. Saa luvan kanssa maata sohvalla, tekemättä mitään. Mutta se ei tunnu ollenkaan niin kivalta kuin silloin, kun ihan muuten vaan päättä rentoutua sohvalla maaten.

Pohdiskelen myös jokaista pientä mahanipistystä ja muita yllättäviä vaivoja, voisiko se olla merkki jostain hyvästä. Torstaina saisi tehdä testin, siihen on tosipitkä aika. Tai no, tuntuu pitkältä ajalta. Jaksanko odottaa....

perjantai 16. syyskuuta 2011

Odottavan aika on pitkä. Näinhän se menee, kun jotain odottaa tapahtuvaksi niin tuntuu että se tapahtuma hetki ei tule koskaan. Vaikka oikeesti se on jo pian ovella.

Aika tuntuu myös pitkältä, koska minuun iski kaamea flunssa. Kaikista pahinta on mun mielestä se kun ei nouse kuume, on kipeä mutta ei sitten kuintenkaan kovin kipeä. Nousisi se kuume niin flunssakin häipyisi nopeammin. Tai niin ainakin uskon. Olen myös siinä uskossa että flunssa iski minuun koska en ole syönyt tarpeeksi valkosipulia, aah tämä pitäisi korjata siis mahdollisimman pian :)

Viikonloppuna ei varmaankaan tehdä muuta kuin maataan sohvalla viltin alla, kädessä ehkä kuppi höyryävää teetä ja jalassa tietysti villasukat. Kaiken kruunaisi takkatulen loimutus, ongelma on vain se että takka puuttuu.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Mieletön sokerihimo, mistä tämä oikein kumpuaa.

EI mulla muuta.

torstai 8. syyskuuta 2011

heh, otin kuin otinkin itseäni niskasta kiinni ja laitoin kämpän kuntoon. Järjestin myös kaikki vaatteeni vaatekaappiin ja samalla karsin jätesäkillisen vaatteita, ne odottavat nyt matkaansa uffin laatikkoon. Kirppiksellekin toki voisi viedä, mutta en jaksa nähdä sitä vaivaa että ensin hinnoittelen vaatteet ja sitten vielä kävisin jokapäivä siistimässä myyntipöytäni.

Nyt toki kaappini ammottaa (joopajoo) tyhjyyttä ja sinnehän pitäisi saada lisää täytettä, ehkä ensiviikolle koittavalle palkkapäivälle voisi suunnitella shoppailureissun :)

Lääkärissäkin on kuluvan kahden viikon aika tullut juoksettu ihan tarpeeksi, ja joka kerta on vaan jatkettu hormonien piikittämistä. Toki tiistaina olikin viimeisen piikin aika ja tänään on sitten inseminaatio tehty. Nyt sitten muutama viikko menee miettiessä, josko tälläkertaa tärppäisi. Jos testi on negatiivinen, varataan aika ivf- neuvontaan. Itse toimenpide on tosiaan suunniteltu nyt marraskuun puoleen väliin.

lauantai 3. syyskuuta 2011

Olen nykyään ihan mielettömän saamaton, enkä tiedä mistä tämä johtuu. Saamattomuus lähinnä ärsyttää minua, mutta silti en saa asialle tehty mitään mitään. Mietiskelin että varmaan jollaintavalla kilppariarvot vaikuttavat tähän, mutta eivät kyllä kokonaan. Täytyy seurata kuitenkin onko nyt taas nostetulla thyroxilla vaikutus asiaan.

Eilen päätin että noniin, nyt otan itseäni niskasta kiinni ja laitan tämän kämpän lopulta kuntoon, mutta kuinkas ollaakkaan, mitään en tehnyt. Hitto mut tämä ärsyttää niin kovasti. Makuuhuoneessa on pitkin poikin erilaisia vaatepussukoita, koska vaatteita en ole jaksanut laittaa kaappiin. Olkkari-keittiö yhdistelmän lattialla nököttää vielä kolme purkamatonta muuttolaatikkoa ja muita hajanaisia tavaroita ympäriinsä. Ruokapöytäkin on täynnä rojua.

Huomaan myös että kun "hoidot" ovat ovella, en pysty oikeestaan muuta ajattelemaan, lueskelen netistä kaikki epämääräistä, ihan niin kuin se parantaisi oloani, huonontaa vaan. Eilen myös ensimmäistä kertaa hieman sattui piikittäminen, joten siitä tuli sen myötä epämielyttävä homma, ja tähän hoitoon pitäisi ainakin kolme piikkiä vielä laittaa. Nyt pitää siis vielä tsempata itsensä piikittämiseen.

torstai 1. syyskuuta 2011

Tämän päivän lääkärissä käynti aiheutti pienen harmituksen. Suunnitelmat menivät uusiksi, eihän nuo rakkulat olleet moksiskaan noista puregon-pistoksista.  Lääkäri antoi kaksi vaihtoehtoa, jos vielä jaksan niin pistoksia jatketaan tai sitten tämänkertainen yritys oli tässä. Valitsin jatkamisen. Mitään kovin kummallisia sivuoireita kun ei ole pistoksista tullut, joten ihan hyvin voin vielä pistää.  Puregoni ei riitä enää sunnuntain pistokseen, joten minulle kirjoitettiin menopuria. Lääkäri oli sitä mieltä että turha kirjoittaa puregonia lisää, koska koko impullia ei tarvitse käyttää, joten se olisi rahan roskiin heittämistä. Oli tyytyväinen tähän, kauheesti ei itseäkään innostanut tuota 100 euroa laittaa yhteen pistokseen.  Menoupurin sai ostettu yksittäisenä ja se kustansi "vaan" 17 egee.

Pistoksia siis sunnuntaihin saakka ja maanantaina sitten taas ultraan. Toivottavasti maanantaina kaikki näyttäisi hyvältä ja tiistaille osuisi inssi. 

Lueskelin netistä jotain keskustelupalstaa, jossa tayssissa hoidoissa käyneet kertoo kokemuksiaan, muutamalle siellä oli tuntunut osuvan joku tyly hoitaja mutta omista kokemuksista voin kertoa että minulla aina ollut kyllä oikein mukava ja sympaattinen hoitaja. Lääkäritkin ovat olleet mukavia, oonhan jo näitten hoitojen aikana käynyt kolmella eri lääkärillä. Kiire siellä on aina, melkein jokaiselle ajalle olen päässyt myöhässä sisään, mutta ei se ole mitenkään pahasti haitannut. 
Muutenkin hoidoissa käyminen on ollut suht helppoa. Yllättävän hyvin olen aina päässyt töistä lähtemään, meillä on tietysti vielä se hyvä puoli että käyntiin saan käyttää työaikaa, niin ei sitten ees tarvi korvata lääkäriin menneitä tunteja. 

maanantai 29. elokuuta 2011

noniin, arki koittanut. Pienimuotoisia käynnistysvaikeuksia on ollut, ja enkä ole ollenkaan varma olenko tänään saanut töissä mitää aikaiseksi. Tai olen saanut, mutta laadusta en ole ihan täysin varma. Huomena varmasti jo täydessä terässä, NOT

Kävin tänään myös lääkärillä, femareille ei ole nuo rakkulat(?) tarpeeksi kasvaneet, joten lisäksi laitetaan taas puregonit. Torstaina ultra ja sitten tilanteen mukaan joko perjantaina tai maanantaina inseminaatio.
Käynnillä puhuttii alustavasti myös koeputkihedelmöityksestä (jonka lyhennettä en juuri nyt muista, yllätys). Jos tämän kertainen inseminaatio ei tuota tulosta, on sitten seuraavana toimenpiteenä tuo. Ajankohta jossain vaiheessa marraskuuta. Nyt sitten vaan toivomaan että tämä kerta tuottaisi tulosta, ettei tarvitsi mennä tuohon ikävältä kuulostavaan toimenpiteeseen.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Loman viimeinen päivä ja monta asiaa vielä tekemättä. Muutimme viikko ennen lomani alkua ja olin asettanut tavoitteeksi että loman aikana järjestelen viimeiset tavarat paikoilleen. no joo, empä sitten ole järjestänyt. Kämpässä valitsee edelleen epämääräinen kaaos, mikä ehkä hitusen ärsyttää.  Tsemppaisko itsensä tänään ja järjestelisi loppuun vai nauttisko viimeistä lomapäivästä tekemättä mitään. Röhnöttäisi vain sohvalla...

Huominen ehkä hitusen ahdistaa, en osaa sanoa miksi. Johtuuko siitä että huomena pitää mennä töihin, vai siitä että huomena on myös lääkäriaika. Veikkaan jälkimmäistä. Koska Haluaisin raskautua mahdollisimman pian, (ketäpä lapsia haluava ei haluaisi nopetaa raskautumista) mutta silti tuo lääkärissä hyppääminen jotenkin ahdistaa, ehkä siksi että siellä on viimeiaikoina joutunut hyppäämää liiaksikin. Kun mieheni kanssa päätimme että nyt saa lapsia tulla, tästä päivästä on siis reilu kaksi vuotta. Ajattelimme että ei tosiaankaan tarvitse ihan heti tulla. Mutta että sitä on tarvinnut odottaa jo kaksi vuotta, ehkä se on pääkopalleni hieman liikaan.

kyllä tämä tästä. joku päivä.

päätin muuten juuri että viimeinen lomapäivä röhnötetään sohvalla.

lauantai 27. elokuuta 2011

loma lusittu

kesäloma olis sit siinä. Maanantaina jatkuu normaali arki ja samalla jatkuvat myös hoidot. Maanantaina on aika tayssiin, katsotaan kuinka rakkulat ovat femareilla kasvaneet. Viimeksi ei tarvitnut piikitellä, niinkuin ensimmäisellä kerralla, mitenköhän nyt mahtaa käydä?

Kuten viimeksi jo kerroin, olen lueskellut mahdottomasti muiden blogeja, jaksan hämmästellä miten tarkkaan tiedetään kierronpäivät ja kaikki muut asiaan liittyvät. Jos multa joku nyt juuri kysyisi kp on menossa, joutuisin ensin miettimään mitä hittoa tarkoittaa kp ja sitten kun sen tajuaisin joutuis sen laskemaan kalenterista.... näin hyvin olen siis perillä :D

Voin kertoa että en myöskään tiedä hoidoissa käytettäviä lyhenteitä. Pitääkö ne tietää?

lauantai 20. elokuuta 2011

Eipä sitten viimeaikoina ole ollut asiaa. Näin hyvä kirjoittaja siis olen :)

Viimeaikoina olen ihan hirmuisesti lueskellut muiden blogeja, pääasiassa sellaisia jotka liittyvät lapsettomuuteen. Asia siis pyörii mielessä, paljon. Olisi hienoa jos asiaa ei pohtisi niin paljon, ei tulisi "paineitakaan" asian suhteen. Mutta koitappa olla pohtimatta, jos joku tietää keinon millä pystyy olemaan ajattelematta koko asiaa, niin kertokoon sen ihmeessä :)

Hyvä ystäväpariskuntamme on saamassa lapsen, olen ihan mielettömän iloinen heidän puolestaan, mutta kun sain tiedon raskaudesta, niin kyllä se ihan pikkuisen kirpaisi. Miksi meillä ei voisi olla tuollaisia hyviä uutisia kerrottava.

Ei auta muu kuin toivoa että pian olisi. Kolmas inseminaatiomme lähenee, toivottavasti tärppää.  Viimeksi lääkäri sanoi että tämä on viimeinen inseminaatio jos tämä ei onnistu niin sitten kokeillaan muita keinoja.











maanantai 23. toukokuuta 2011

no ei sitten alkanut uusi elämä. Odotettavissa se oli, mutta tuntui silti älyttömän pahalle. Ei muuta kun uusiin yrityksiin...

lauantai 7. toukokuuta 2011

!

Mitä blogin pitäminen vaatii? olen huono kirjoittaja, voinko siis pitää blogia? en edes tiedä mitä tänne kirjoittaisin. Tapahtuuko minun elämässä mitään sellaista mistä voi kirjoittaa.

Kirjoittamista minulle kuitenkin suositeltiin, voisi kuulemma helpottaa saamaan pään sisällä pyörivät asiat ulos. Tiedä häntä. Voi sitä toki koittaa.

Mielessä pyörii tällähetkellä pitkälti se, alkaako uusi elämä sisälläni. Hyvin pelonsekaiset tunteet, kaikki ei taida olla juuri nyt kauhean hyvin. Vaikka netistä luin (kaikki mitä netissä lukee on totta) että voi tulla veristä vuotoa, vaikka olisikin raskaana. Tiistaina saa tehdä testin, en millään malttaisi odottaa tiistaihin, mutta toisaalta tiistain tuleminen pelottaa, mitä jos testi näyttääkin että uutta elämää ei kasva sisälläni. Voinko tehdä testin aamulla, pystynkö menemään sen jälkeen töihin?

Miksi ei voi vain olla rennosti, miettimättä mitään asioita. Toisaalta ehkä kaikki olisi liian helppoa, jos ei olisi mitään pohdittavaa....