Se tunne, kun tietää että raskaus ei taaskaan alkanut. Tunne on ihan käsittämätön, jokakerta yhtä paha.
Taas uuteen yritykseen on matkattava, joka kerta toivoo että tämä olisi se viimeinen, voisiko edes kerran onnistua.

Katkeruus muiden onnistumisia kohtaan kohenee kokoajan, miksi he mutta me ei. Käsittämätöntä.
Sitä tietää että toisen onni ei ole meiltä pois, mutta silti se kirpaisee.

Pitäisi soittaa polille ja kertoa että inte gravid. Sitä ennen pitää kuitenkin koota ajatukset, ehkä soitan perjantaina. Pitää varata aika IVF-suunnitteluun, pelottaa.